ETUSIVULLE

ReiluMedia 
+ toimii maahanmuuttajien tasa-arvon puolesta mediassa

Haluamme lisää
+ reilusti tehtyjä uutisia ja reportaaseja maahanmuuttajista
+ näkyvyyttä maahanmuuttajille median kaikenlaisissa jutuissa
+ työtä uussuomalaisille journalisteille

Ota yhteyttä:
+ reilumedia@kaapeli.fi

© Tekijät

Median helmasynti yhä voimissaan:
Uussuomalaisten omat edustajat niukasti esillä
HS:n maahanmuuttajajutuissa


Helsinki (27.03.2009 – Minna Takkunen) Olen vapaamuotoisesti tarkastellut Helsingin Sanomissa 23.2.2009 - 8.3.2009 välisenä aikana julkaistuja, maahanmuuttaja-aiheisia tekstejä. Kahden viikon otannassa uussuomalaisia haastatellaan muutamassa jutussa, joissa he esiintyvät myös valokuvissa. Pääsääntöisesti maahanmuutosta ja maahanmuuttajista kuitenkin keskustelevat lehden teksteissä suomalaiset poliitikot, tutkijat ja toimittajat.

Kahden viikon lehtikirjoittelua koskeva otos heijastelee näkyvästi yleistä taloustilannetta: työllistyminen ja lama näyttävät usein nousevan kotimaan aiheissa kärjiksi silloin, kun pohditaan esimerkiksi maahanmuuttajien kieliopintoja, työllistymistä tai viihtymistä Suomessa.

Toisaalta kirjoituksissa näkyy viime kuukausina entistä tunnelatautuneemman maahanmuuttoaiheisen keskustelun purkaminen. Pääkirjoituksissa ja kolumneissa pohditaan mm. suomalaista asenneilmastoa, poliittisesti korrektin salakielen käyttämistä ja poliittisen populismin nousua.

Töihin, töihin

Eräs kahden viikon HS-jaksolle osuva, maahanmuuttokysymyksen laajemmin työvoimapolitiikkaan liittänyt kiistakapula on Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin lausunto siitä, että eläkeiän nostamisella (joka sittemmin vedettiin takaisin) voitaisiin hillitä maahanmuuttoa. Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin tuomitsee Kallin lausunnon typeränä (27.2.). Wallinin mukaan eläkeiän nostamisella ja maahanmuutolla ei ole mitään kytkentää.

Samalla kun Kalli joutuu selittelemään lausuntoaan, viereisessä jutussa Kuntaliiton edustajat painottavat, kuinka kunnat tarvitsevat maahanmuuttajia työntekijöiksi kun yli puolet kuntien henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle seuraavien 15 vuoden aikana.

Muutamaa päivää aiemmin (23.2.) lehdessä todetaan, että kunnissa tarvitaan asennemuutosta: lähivuosina  tuhansia oleskeluluvan saavia turvapaikanhakijoita uhkaa vastaanottokeskuksiin jääminen, elleivät kunnat vastaanota maahanmuuttajia ja tarjoa heille töitä.

Espoon piispa Mikko Heikka korostaa kirkon roolia maahanmuuttajien kotouttamisessa ja kouluttamisessa (24.2.). Hän toivoo maahanmuuttajista myös päättäjiä, sillä hän näkee Suomessa rakenteellista rasismia. Heikka, joka käyttää myös termiä uussuomalaiset, huomauttaa että samalla kun monikulttuurisuus on tie sivistyksen, inhimillisyyden ja yhteiskuntarauhan takaamiseen, sitä ei pidä romantisoida.

Terveyttä, turvallisuutta ja esikoisnovelleja

Yleisestä, työllisyyttä ja asenteita koskevasta maahanmuuttaja-aiheisesta kirjoittelulinjasta poikkeaa muutama laajempi juttu.

Suomessa asuvaa, yli 15 000 ikääntyvää maahanmuuttajaa käsitellään Elämä ja terveys -osan jutussa (23.2.), jossa kerrotaan ikääntyville maahanmuuttajille tarjolla olevista palveluista, kuten Vanhustyön keskusliiton maahanmuuttajatoiminnasta. Juttuun on myös haastateltu ja kuvattu kolmea, ikääntyvää uussuomalaista, jotka kertovat elämästään Suomessa ja tulevaisuuden haaveistaan.

24.2. lehdessä kerrotaan helsinkiläisten turvallisuuden kokemiseen liittyvästä kyselystä, jossa on noussut työryhmän yllätykseksi esille maahanmuuttajien pelkääminen. Kyselyn toteuttamista johtanut projektipäällikkö arvelee, että viime aikojen näkyvä uutisointi maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa saattaa osaltaan selittää tuloksia. Juttuun on oheistettu HS:n oma, turvallisuutta koskeva pikakysely, jossa vastaajina on myös maahanmuuttajia.

Kulttuurisivuilla 23.2. tilaa saa Suomeen Irakista muuttanut videotaiteilija ja kirjailija Hassan Blasim, joka tunnustautuu ateistiksi ja kirjoittaa parhaillaan esikoisnovellikokoelmaa englantilaiselle kustantamolle. Blasim pohtii kotimaansa tilannetta ja tabuja.

Lehden sunnuntaisivuilla 1.3. on lähinnä kuvista koostuva juttu, jossa esitellään itähelsinkiläisellä punttisalilla ahkerasti kuntoilevia uussuomalaisia, jotka muodostavat puolet salin asiakkaista. "Turhanpullistelijat ja hormonihörhöt ovat vähemmistössä, eikä rasisteja ole nimeksikään (...) Tämä on Itä-Helsingin aidoimmin ekumeeninen kirkko", jutussa kirjoitetaan.

Maahanmuuttajia, suomalaisia ja uussuomalaisia

Kotimaa-, kaupunki-, sunnuntai- ja kulttuurisivuja sekä mielipidekirjoituksia lukiessani huomaan usein miettiväni maahanmuuttajat-sanan käyttöä, sillä maahanmuuttajista kirjoitetaan usein ulkopuolisen tarkkailijan silmin, kuin olisi kyseessä jokin selkeästi rajattu ihmisryhmä, jolla on tietty, yhteinen nimittäjä. Samalla maahanmuuttajat myös usein jäävät, tai jätetään, kirjoittamisen ulkopuolelle.

Yksinkertaistamisen ja yleistämisen vaarat kasvavat aina silloin, kun puhutaan yhdestä joukosta. Samaan tapaan voidaan kyseenalaistaa ns. kantasuomalaisista puhuminen: onko koskaan ollutkaan olemassa tiettyä "suomalaisten" joukkoa, jonka kulttuuria nyt asetetaan keskusteluissa vastakkain maahanmuuttajien kanssa?

Määrittelykysymys nousee myös esille mielipidekirjoituksissa. Keskusteluissa on ehdotettu, että humanitaarinen ja muu maahanmuutto erotettaisiin toisistaan, jolloin esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymistä voitaisiin käsitellä yksilöllisemmista ja sitä myöten tarkoituksenmukaisemmista näkökulmista kuten silloin, kun kyseessä on pakolainen ja vaikkapa opintojen vuoksi Suomeen ulkomailta muuttanut. Joku taas ehdottaa uussuomalaiset-sanan käyttämistä rasismin vähentämiseksi ja merkiksi hyväksyvästä asenteesta.

Mielipidesivun keskusteluissa ovat mukana aktiivisesti myös maahanmuuttajat itse. Teksteissä perätään mm. Perussuomalaisten virallista maahanmuuttopolitiikkaa, kiihkottomampaa keskustelua ja kaksisuuntaista sopeutumista muuttuvaan Suomeen.

© Minna Takkunen

ETUSIVULLE