Nastola (03.03.2009 - Sirpa Palokari) Etelä-Suomen Sanomien maahanmuuttajakirjoittelua tarkasteltiin edellisen kerran keväällä 6.3.-6.4.08 välisenä ajankohtana. Tuolloin aiheesta oli sivuilla monta näyttävää juttua. Joulukuun alkuviikkojen eli 1.12.-14.12. lehdissä sen sijaan ei näy yhtään isompaa aihetta käsittelevää juttua, mutta päivittäisjuttujen yhteydessä eri kulttuuritaustaiset ihmiset pääsevät melko hyvin näkyviin.

Edellisellä tarkkailujaksolla maahanmuuttajia oli valittu ”sattumalta” muutamaan ajankohtaisjuttuun, mutta alojensa asiantuntijoina heitä ei tuotu esille. Joulukuun alun lehdissä maahanmuuttajien asiantuntijuutta hyödynnetään kahdesti: 12.12. tuotteiden alkuperäismerkinnöistä kertovassa jutussa ”Alkuperäismerkinnät ihmetyttävät” asiaa on kysytty turkkilaisperäiseltä ravintoloitsijalta, joka käyttää lähiruokaa ja pitää sen vuoksi merkintöjä tärkeinä. Maahanmuuttajan näkökulma pääsee esille myös 9.12 lehdessä Mike Banglen englanninkielisessä kolumnissa ”Made in Finland”. Vakiopalsta ”Bangle” palvelee sekä englanniksi lukevia maahanmuuttajia että kieltä opettelevia suomalaisia.

Lapset hienosti näkyvillä

Maahanmuuttajat näkyvät ilahduttavan usein Etelä-Suomen Sanomien lapsia ja nuoria koskevissa jutuissa, muun muassa valokuvissa suomalaiset pellavapäät ja ulkomaalaispiirteiset lapset poseeraavat iloisesti yhdessä - kenenkään kulttuuritaustaa sen enempää alleviivaamatta. 13.12. jutussa ”Suomeksikin on paljon sanottavaa” kerrotaan eloisasti monikulttuuristen oppilaiden kirjoituksista kootusta antologiasta. 7.12. Lapsiparlamenttia esittelevässä jutussa ”Koulukiusaaminen on saatava aisoihin” lapsiparlamentaarikko Paavo Sutinen paljastaa, että monikansallisessa Harjun koulussa on yhä runsaasti kiusaamista. Hän kertoo, että koulukiusaamista estämään on nyt kehitetty vertaissovittelijasysteemi. Tarkkailujakson näyttävin juttu on 8.12. lehdessä ”Hiekkamyrsky pyyhki Vierumäellä.” Se jatkaa myönteistä kerrontaa erikulttuuristen lasten juohevasta yhteistoiminnasta. Viihdyttävä juttu tuo esille, millainen on 12-vuotiaiden poikien monikansallinen jääkiekkojoukkue. 9.12. lehteen on poimittu STT:ltä ”Toisen polven maahanmuuttajat menestyvät koulussa.” Tämä pikku-uutinen olisi ollut oivallinen juuri isommalle artikkelille toisen polven maahanmuuttajakoululaisen arjesta.

Itsenäisyyspäivänä maahanmuuttajat unohtuivat

Itsenäisyyspäivän tienoo on hyvä ajankohta tuoda esille uudenlaista suomalaisuutta ja tuolloin maakuntalehdissä, kuten Etelä-Suomen Sanomissakin, on usein ”maahanmuuttaja suomalaisena” juttuja. Tänä itsenäisyyspäivänä ne kuitenkin lehdestä puuttuivat. Maahanmuuttajat tosin tulevat esille muiden asiajuttujen lomassa, muun muassa Lahden väestökehitystä luotaavassa artikkelissa 7.12. ”Alussa oli 2779 asukasta” kerrotaan lukuja Lahteen ulkomailta muuttaneista ja todetaan, että Lahdessa on yksi maan suurimmista inkeriläisyhteisöistä. Samassa lehdessä on myös pieni STT:n uutinen ”Suomalaisuus on kielitaitoa ja kansalaisuutta”. Jutunpätkä perustuu Taloustutkimuksen selvitykseen, jonka mukaan ulkonäön sijasta suomalaisidentiteetti rakentuu suomenkielentaidosta ja kansalaisuudesta. Tämäkin uutinen olisi voinut innoittaa toimittajan tekemään henkilöjutun jonkun maahanmuuttajan kyseiseen teemaan liittyvistä ajatuksista.

Negatiivisia asenteita ulkomaalaisia kohtaan kylvetään lehtien yleisönosastoilla. 10.12. Etelä-Suomen Sanomien yleisönosastolla  muuan veteraani arvostelee Sibeliustalon itsenäisyyspäivänjuhlan englanninkielisiä lauluja, jotka ”toivat särön tunnelmaan.” Kirjoittaja epäilee suuntauksen johtuvan ”kaiken vierasperäisen suosimisesta.”
Etelä-Suomen Sanomissakin ulkomaalaiset pääsevät usein näkyviin erityisrooleissa. Kahden viikon aikana urheilusivuilla urheiluseurojen ulkomaalaisvahvistusten menestyksestä kerrotaan peräti viidessä jutussa. Lisäksi 13.12. lehdestä löytyy mukava juttu nuoresta nyrkkeilijätoivosta ”Nyrkkeilijä David Agaian säästää apurahan ajokorttiin.”

Tarkkailujakson lehtien rikosjutuissa epäillyn ulkomaalaistausta mainittiin kolmessa STT:n pikku-uutisessa. 12.12 lehti nosti näkyvästi kahdelle palstalle STT:n jutun Helsingin perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun rasistisista kirjoituksista syntyneen kohun: ”Halla-ahon blogikirjoittelusta rikostutkinta.”

Turismi ja tonttikaupat tapetilla

Kuten aiemmassa vertailuartikkelissa todetaan, lehtien venäläis- ja virolaisturisteista antama näkökulma vaikuttaa mielikuviin, joita näistä maista tulleisiin maahanmuuttajiin liitetään.

Lahden talousalueelle venäläisturistien merkitys on iso ja heistä näkyy usein juttuja Etelä-Suomen Sanomissa. Turisteista ja turismista kirjoitetaan myönteisesti, mutta tontti- ja kiinteistökauppoihin suhtaudutaan epäilevästi. Keväisen tarkkailujakson tapaan nytkin lehti uutisoi näkyvästi venäläisten Suomessa tekemiä tonttikauppoja. 1.12. jutussa ”Ulkomainen rahalähde tarkistetaan” kertoo suomalaisrahoittajien kielteisestä suhtautumisesta venäläisvälittäjiin. Jutussa kolmen paikallisen pankin edustajat lupaavat rahoittaa alueella asuvien ulkomaalaisten asunnonhankintaa sillä edellytyksellä että työpaikka tai muu rahavirta on tiedossa.
Jatkoksi keväällä julkaistulle, venäläisten huvittelumieltymyksistä kertovalle jutulle 7.12 kerrotaan ”Lahden seutu pitänyt pintansa venäläisten matkakohteena.” Isossa jutussa esitellään yöpymistilastoja, venäläismatkailijamäärien lisääntymistä ja tulevia markkinointipanostuksia.

© Sirpa Palokari

LUKIJALLE