ETUSIVULLE

ReiluMedia 
+ toimii maahanmuuttajien tasa-arvon puolesta mediassa

Haluamme lisää
+ reilusti tehtyjä uutisia ja reportaaseja maahanmuuttajista
+ näkyvyyttä maahanmuuttajille median kaikenlaisissa jutuissa
+ työtä uussuomalaisille journalisteille

Ota yhteyttä:
+ reilumedia@kaapeli.fi

© Tekijät

Etelä-Suomen Sanomat kiinnostui
myönteisesti maahanmuuttajista


Iitti (02.01.2009 – Juhani Artto) Lahden seudun ykköslehti Etelä-Suomen Sanomat (ESS) pitää tärkeänä kertoa myönteisessä hengessä lehden levikkialueella elävien maahanmuuttajien asioista. Näin oli ainakin 6.3.-6.4.2008, jolloin koeluonteisesti seurasin, minkälaista maahanmuuttajiin liittyvää aineistoa Etelä-Suomen Sanomien printtiversio tarjoaa lukijoilleen.

Useimpina päivinä sivuilta löytyi jotain aihepiiriin sijoittuvaa. Sisällöissä suhtauduttiin maahanmuuttajiin pääsääntöisesti myönteisesti, mikä poikkeaa Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa tehtyjen tutkimusten havainnoista. Niissä mediaa arvostellaan siitä, että maahanmuuttajia käsittelevä aineisto painottuu todellisuuteen verrattuna liiaksi kielteisiin ilmiöihin.

Tarkkailukuukauteen mahtui huomiota herättävän monta isoa, maahanmuuttaja-aiheista juttua ja juttukokonaisuutta. Lehti vahvisti sanomaansa komein valokuvin. Osa jutuista oli uutislähtöisiä, osa vailla uutissidonnaisuutta.

Maahanmuuttajat itse esillä

Tarkkailujaksolla ESS:n maahanmuuttaja-aineistoissa itse maahanmuuttajat olivat reilusti esillä. Tässäkin lehti poikkesi edukseen monesta muusta tiedotusvälineestä. Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa tutkijat ovat arvostelleet mediaa siitä, että se antaa maahanmuuttajajutuissa liian suuren roolin kantaväestöön kuuluville viranomaisille ja asiantuntijoille.

Etelä-Suomen Sanomien voidaan tulkita syyllistyneen tähän ”tautiin” 31. maaliskuuta lehden raportoidessa laajasti Romaniasta tulleista romanikerjäläisistä. Kokonaisuudessa esiintyi neljä suomalaista viranomaista ja yksi suomalainen ohikulkija sekä hanuria soittanut romanikerjäläinen, jonka kerrottiin osaavan muutaman sanan englantia. ”Mies myöntää olevansa Romaniasta, mutta ei suostu kertomaan muuta itsestään”, lehti kertoi. Aineisto olisi ollut laadukkaampi, jos toimituksen olisi onnistunut saada keräjäläiset itse kertomaan asioistaan.

Toinen ikävässä sävyssä ulkomailta Suomeen tulleista kertonut aineisto ilmestyi 6. huhtikuuta. Otsikot kuvaavat hyvin juttuparin henkeä: ”Kaakkois-Suomi venäläisen tonttikaupan villi länsi” ja ”Vievät ravutkin merroista!”

Romanikerjäläisistä Lahdessa ja venäläisistä Itä-Suomessa kertoneet jutut edustivat tutkijoiden kritisoimaa juttutyyppiä, jolla ruokitaan vastakkainasettelua kantaväestön ja ulkomailta tulleiden välillä, me-he-asetelmaa. 

Turistit Suomessa

Venäläiset ja virolaiset muodostavat Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät. Venäjältä ja Virosta tulleita turisteja käsittelevät jutut vaikuttavat myös samoista maista tulleita maahanmuuttajia koskeviin mielikuviin.

Maaliskuun 6. päivänä ESS julkaisi isohkon jutun otsikolla ”Venäläiset ovat huvipuistojen, laskettelun ja kylpylöiden perään”. Juttu selosti myötäsukaisesti ja asiallisesti venäläisten turistien toiveita ja valintoja Suomessa.

Maahanmuuttajat muissa maissa 

Ikävät, maahanmuuttajiin muissa maissa liittyvät tapahtumat ja näyttävät raportit niistä suomalaisissa tiedotusvälineissä ylläpitävät ja mahdollisesti jyrkentävät kielteisiä asenteita maahanmuuttajia kohtaan.

Maaliskuun 7. päivän juttukokonaisuus edusti tätä aihetyyppiä. Se käsitteli hollantilaisen Koraani-filmin aiheuttamaa vellontaa. Juttujen otsikot kuvastavat juttujen sisältöä: ”EU pelkää hollantilaisen Koraani-filmin vaikutuksia”, ”Hollanti nostamassa terroriuhkatasoa” ja ”Tanskalaiskunta elättää irakilaismiehen kahta perhettä”. Isossa kuvassa tanskalaislehtien Muhammad-pilapiirrosten suututtamat pakistanilaiset polttavat Tanskan lipun. ”Nyt hollantilaisen lyhytelokuvan pelätään voivan johtaa samankaltaisiin ilmiöihin”, kuvatekstissä sanottiin.

13.03. uutisotsikot: ”Tanskalaispiirtäjä haluaa kiellon Muhammad-kuvan käytölle” ja ”Thaimuslimit protestoivat Muhammad-pilakuvia vastaan”.

Tarkkailujakson edellä 24. helmikuuta ESS raportoi sivun jutuilla ja kuvilla Tanskasta Muhammed-piirrosten aiheuttamista levottomuuksista. Otsikot olivat tällaiset: ”Turhautuneisuuden roviot piinaavat Tanskaa”, ”Liika suvaitsevaisuus kostautuu” ja ”Kuka palkkaisi Muhammedin?”

Maahanmuuttajia esillä ”sattumalta”

Suomessa asuu yli 200 000 ulkomailla syntynyttä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella heidän pienehkön osuutensa vuoksi on luonnollista, että he eivät tule satunnaisesti esille mediassa kovinkaan usein, vaan ainoastaan silloin tällöin. Maahanmuuttajakuvan monipuolistamiseksi tällainen ”satunnainen” esille tulo on kuitenkin toivottavaa.

Etelä-Suomen Sanomat julkaisi 27. maaliskuuta ison jutun päijäthämäläisten pk-yritysten tuista. Juttuun kuuluvasta viiden palstan valokuvasta huomaa ensisilmäykselläkin, että siinä esiintyvä mies on etnisesti ei-suomalainen. Kuvateksti: ”Ibraham Abdulla kantaa ohutlevyä Kotikylmiöllä”.

Tarkkailujaksolla lehden sivuilla esiintyi ”sattumalta” toinenkin maahanmuuttaja. 27. maaliskuuta etusivulta alkanut uutinen kertoi edellisen päivän lumipyrystä. Siihen liittyi etusivulla kuva etnisesti ei-suomalaisesta koululaisesta. Kuvateksti: ”Forti Tangem Gilbert pyöräili pyrystä huolimatta kouluun.”

Maahanmuuttajat eri alojen asiantuntijoina

Kevään 2008 tarkkailukuukauden aikana yksikään maahanmuuttaja ei esiintynyt ESS:n jutussa etniseen tai kansalliseen ryhmäänsä liittymättömän alan asiantuntijana. Maahanmuuttajia monipuolisesti profiloiva tiedotusväline koettaa huolehtia myös siitä, että maahanmuuttaja-asiaan liittymättömissä jutuissa tulee esille maahanmuuttajia eri alojen asiantuntijoiden roolissa. Se auttaa kantaväestöön kuuluvia ymmärtämään, että maahanmuuttajat ovat pikemmin osa suomalaisen yhteiskunnan kehitysongelmien ratkaisua kuin niiden pahentajia.

Isot jutut, komeat kuvat

Suomeen 11 vuotta sitten paenneen, Lahdessa asuvan kurdiperheen surusta ja kurdien suremistavoista lehti kertoi 8. maaliskuuta. Perheen äidin isä oli murhattu Irakissa kolme päivää aiemmin.

Juttusarja ”Vieraana kotona” jatkui 10. maaliskuuta. Vuorossa oli 6-henkinen irakilaistaustainen kurdiperhe, jonka isä ja äiti pitävät Lahdessa kahta pizzeriaa. Sarjassa toimittaja vieraili Lahdessa asuvien ulkomaalaisryhmien edustajien kotona.

Lahden ammattikorkeakoulun ulkomaisista hakijoista ja opiskelijoista ESS kertoi 16. maaliskuuta.

Iranilaiseen ruokakulttuuriin lehti johdatteli lukijoitaan 20. maaliskuuta oppaanaan Lahdessa kuvataidetta opiskeleva Maryan Mohamani Haji.
 
Maaliskuun 22. päivän juttukooste filippiiläisten sairaanhoitajien ”tuonnista” Suomeen alkoi etusivulta kuuden palstan otsikolla ”20 000 filippiiniläistä Suomeen”. Laajassa kokonaisuudessa ei pohdittu aivovuodon kielteisiä vaikutuksia Filippiinien kehitykseen.

Viikkoa myöhemmin Filippiinit tuotiin uudestaan näyttävästi esille – tällä kertaa maana, josta suomalaiset adoptoivat lapsia.

Kulttuuri-, urheilu- ja ilmiö-uutiset

Useimmin maahanmuuttajat ja heihin liittyvät ilmiöt esiintyivät uutisissa ja erilaisissa esittelevissä jutuissa.

Alun perin juoksijana ja sittemmin kulttuurihenkilönä tunnetuksi tullut Wilson Kirwa pääsi 6.3. Lahden kirjamessujen raportissa kuvaan ja kuvatekstiin: ”Messujen virallinen satusetä Wilson Kirwa lupailee lapsille hurjia juttua”.

07.03 uutisotsikko ”Venäjänkielinen viikkolehti Spektr ajautui vaikeuksiin”

07.03. jutussa Lahden Namikan koripallojoukkueesta kerrotaan kerrotaan muun muassa gambialaisen koripalloilijan Jallow’n polven kierukkavammasta

10.03. esiteltiin Petra-kirjoja, joissa käsitellään monikulttuurisuutta lastenkirjallisuuden keinoin.

14.03. otsikko: ”Vanhanen lupaa Suomen tuen Hollannille islam-kiistassa”

17.03. otsikko: ”Poliisi ratsasi yökerhoja Helsingissä”; Uutisessa todettiin, että tarkastuksessa  etsittiin laittomasti maassa olevia ihmisiä

19.03. otsikko: ”Skininuorukaista epäillään tapon yrityksesta”; Uutisesta käy ilmi, että puukotuksen uhri oli maahanmuuttajataustainen mies

20.03. Wilson Kirwa esiintyi taas kulttuuriuutisen kuvassa ja kuvatekstissä: Wilson Kirwan silmissä on soturin katse. Uutisen mukaan juoksija-sadunkertoja Wilson Kirwa esitteli Lahtea televisio-ohjelmassa Kirjamaa.

20.03. otsikko: ”Poliisi: Romanikerjäläisille ei pidä antaa rahaa”

20.03. – ”Romanilasten koulutus huolestuttaa Etelä-Suomen lääniä” (uutinen Suomen romanilasten koulunkäynnin ongelmista)

21.03. otsikko: ”Maahanmuutto kasvatti Suomen väkilukua”

25.03. – otsikko ”Turvapaikanhakijat lakossa”; etusivulta alkanut uutinen

30.03. otsikko: ”Vieraana vieraissa kulttuureissa”; venäläissyntyisen, suomenruotsalaisen kirjailijan Zinaida Lindénin ja hänen toisen romaaninsa esittely

© Juhani Artto

ETUSIVULLE