ETUSIVU  |  ARKISTO  |  JOURNALISTIT  |  TIEDOTTAJAT  |  LINKIT


ReiluMedia
+ toimii maahanmuuttajien tasa-arvon puolesta mediassa

Haluamme lisää
+ reilusti tehtyjä uutisia ja reportaaseja maahanmuuttajista
+ näkyvyyttä maahanmuuttajille median kaikenlaisissa jutuissa
+ työtä uussuomalaisille journalisteille

Tekijät
+ ReiluMedian on perustanut ja sitä ylläpitää Journalistiliiton työryhmä Juhani Artto, Linus Atarah, Eilina Gusatinsky, Jarmo Häkkinen, Aapo Parviainen, Adrian Soto ja Levan Tvaltvadze
+ ReiluMedian ulkoasun on suunnitellut Pia Hietala

Ota yhteyttä:
+ reilumedia@kaapeli.fi

Journalistiliitto on
yli 15 000 journalistin ammattiliitto

© Juttujen, valokuvien ja logojen tekijät  

ReiluMedian avausversio 26. maaliskuuta 2009


Etno korostaa sananvapautta demokratian perustana
(ulkoinen linkki)

Sisäasiainministeriö (03.05.2012) Etnisten suhteiden neuvottelukunta on hyväksynyt suomicasino247.com seitsemän vastuullisen maahanmuuttokeskustelun teesiä. Niissä korostetaan sananvapautta demokraattisen yhteiskunnan kasinobonukset247.fi perustana. Seitsemännessä teesissä todetaan: "Korkeassa asemassa olevien vaikuttajien ja päättäjien tulee julkisesti ja selkeästi ottaa kantaa rasismiin ja loukkaaviin puheisiin sekä tuomita vihapuheet ja rasistiset motivoituneet väkivallanteot."

Kuinka elää maassa maan tavalla? Kielivähemmistöjen omat mediat välittävät tietoa (ulkoinen linkki)

monitori (01.06.2010 - Polina Kopylova ja
Petr Potchinchtchikov) Vähemmistöjen omat mediat ehkäisevät passivoitumista, koska ne voivat välittää lukijalle tietoja hänen äidinkielellään vastuullisesta vaikuttamisesta, säännöistä, tavoista, seurauksista ja tuloksista. Suomalaiset ja vähemmistöjen viestintäammattilaiset voisivat yhdistää voimansa saadakseen mediaan erilaisia näkökulmia, uusia kontakteja ja journalismin karamba muotoja. Vaikuttaminen jos mikä on maan tapa muuttaa asiat paremmiksi. - Lue koko juttu ...

Turha hakea vastakkainasettelua (ulkoinen linkki)

Journalisti (10-2010 - Adrian Soto) Maahanmuutto on kuuma teema ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Olisi hyvä, jos suomalainen keskustelu pääsisi vihdoinkin ylös suosta, jossa se on ollut jo pitkään. Maahanmuutto käsitteenä tuli valtionhallintoon noin kymmenen vuotta sitten. Syntyi muun muassa monia kotouttamisprojekteja, kun virkamiehet ilmeisesti halusivat olla poliittisesti korrekteja. Pian lehdistössä alettiin käyttää halventavaa mamu-nimitystä. Kun lehdistö usein lähtee liikkeelle mustavalkoisella kysymyksenasettelulla, ääriryhmät saavat avoimen valtakirjan riehua netissä. - Lue koko juttu ...

Toimittajan työ Somaliassa
oli viedä hengen
(ulkoinen linkki)

(10.01.2010) Juuri nyt somalialainen Mustafa Amin kokee olevansa onnellinen ja turvassa. Toisin oli vielä muutama vuosi sitten. Silloin mies työskenteli toimittajana somalialaisessa sanomalehdessä.
"Jos kirjoitin juttua vaikkapa Somalian tilanteesta jonkun ryhmän näkökulmasta, saatoin saada viestin, että minut tapetaan, jos kirjoitan näin" - Lue koko haastattelu ...

Maila-Katriina Tuominen Monitorissa:
Uussuomalainen toimittaja voi antaa jutulle tuoreen näkökulman

(13.12.2009) "Halusin antaa Suomeen muuttaneille mahdollisuuden kertoa omalla äänellään ja ilman toimittajan tulkintaa, keitä he ovat ja mitä he ajattelevat", Maila-Katriina Tuominen sanoo Monitori 4-2009:n jutussa. Hänet tunnetaan erityisesti Aamulehdessä 1999-2007 ilmestyneen maahanmuuttajasivun kokoajana. Hän pyrki myös auttamaan uussuomalaisia journalisteja työllistymään suomalaisissa tiedotusvälineissä. "Toisessa maasta kotoisin oleva toimittajahan voi antaa jutulle tuoreen näkökulman."
- Lue koko juttu ...
(Tuomisen haastattelu ss. 20-21)

The obstacles facing immigrants still mounting*

Helsinki (13.12.2009 – Linus Atarah) Daniel Ademba (not his real name), is a deeply frustrated man. He crushes his cigarette stump with disproportionate force, while blurting out in anger: “This is precisely the course I had wanted and I was pretty sure to get in but once again I have been turned down with no convincing explanation”. The source of his anger and frustration is not difficult to find. As a long-term unemployed academic, Ademba finds it equally difficult getting a job as getting a retraining for one. His troubles began when Espoo työvoimatoimisto advertised a course in project management last year. The course provider was Net Effect, which provides training services for työ-ja elinkeinotoimisto.

Ylen johtaja Ismo Silvo lupaa:
Monikulttuurisuus Ylen ohjelmiin läpäisyperiaatteen pohjalta

Helsinki (05.11.2009 - JA) Yle aikoo vahvistaa ohjelmistonsa monikulttuurisuutta soveltamalla läpäisyperiaatetta. "Jo ensi vuoden tilauksissa näkyy selkeästi maahanmuuttaja-aiheiden lisääntyminen", yhtiön strategia- ja kehitysjohtaja Ismo Silvo Linkki 5-/09:ssä. - Venäjänkielisen radion toimittajaa Levan Tvaltvadzea ihmetyttää maahanmuuttajataustaisten tekijöiden lähes täydellinen puuttuminen Ylen ohjelmista. "Vielä Basaarin aikaan monikulttuurisuus näkyi myös Ylen sisällä." - Ylen kehittämisasiantuntija Asta Lumikero perää laajempaa kuvaa maahanmuuttajista. "Sinänsä ansiokkaat yksittäiset ohjelmat putoavat tyhjään maastoon, kun viitekehystä ei ole. Mediasta puuttuu se tavallinen maahanmuutto, arki, tavalliset ihmiset ja eri kulttuurien tavat."

Nyt kannattaa lukea Journalistia:
Tarjolla vahva juttukokonaisuus maahanmuuttajista mediassa

Helsinki (23.10.2009 - JA) Journalistiliiton lehti Journalisti käsittelee torstaina ilmestyneessä numerossaan oivaltavasti ja monipuolisesti median suhtautumista maahanmuuttajiin. Tarjolla on suomalaisten tutkijoiden ja uussuomalaisten journalistien näkemyksiä sekä asiantuntijoiden haastattelut Hollannista, Ranskasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista. ReiluMedia kiittää tekijöitä ja suosittelee lämpimästi klikkaamista kahteen juttukokonaisuuteen alla olevista linkeistä. 

Matias Möttölä, Tommi Laitio: Suomi rikastuu lähempää katsottaessa. Hyvä juttu maahanmuutosta vaatii kuuntelua, valppautta ja kekseliäisyyttä. Nykyiset taidot eivät riitä.

Minna Takkunen: Näkökulma uusiksi. Maahanmuuttajien osuus Suomen ja varsinkin Helsingin väestössä kasvaa. Miten saada väestön monimuotoisuus heijastumaan mediassa? Kolme uussuomalaista kertoo oman näkemyksensä asiasta.

Sen sijaan saman numeron takasivulla Journalisti haksahtaa kuvatekstissään - selittämättömällä tavalla - potkaisemaan PAM-lehden mainiota juttua vuosia Suomessa työskennelleen filippiiniläisen siivoojan työstä. PAMin juttu ei ole verkossa, mutta Journalistin muutoin maistuvan takasivun voi klikata ruudulle tästä.

Kommentti:
Journalisteilla on yhä paljon opittavaa "maahanmuuttajat mediassa" -tutkimuksista


Helsinki (28.09.2009 – Juhani Artto) Suomessa on monta vuotta tehty päteviä "maahanmuuttajat mediassa" -aiheeseen keskittyviä tutkimuksia. Niiden havainnot ja johtopäätökset eivät kuitenkaan näytä vaikuttaneen median valtavirran toimintaan. Tähän oli helppo taas kerran päätyä, kun kuunteli alan tutkijoita Reetta Pöyhtäriä ja Anna Simolaa Journalistiliiton ja Muuttoliikkeessä -hankkeen seminaarissa perjantaina 25. syyskuuta. He antoivat medialle kuitenkin myös tunnustusta. "On paljon asiallisia ja tasapuolisia juttuja maahanmuuttajista. Sellaisiakin joissa he esiintyvät itsenään, eivätkä kapeasti vain maahanmuuttajina." Parasta julkisuutta maahanmuuttajille ovat jutut, joissa he esiintyvät omana itsenään arkisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa tai asiantuntijoina, Pöyhtäri ja Simola määrittelivät. Heidän mukaansa eniten ongelmia maahanmuuttaja-aiheen käsittelyssä on median rutiinituotannossa.

Alexis Kouros:
Journalismin väri merkitsee,
ei journalistin väri


Helsinki (26.09.2009 – Anne Hyvönen) Päätoimittaja Alexis Kourosin mukaan maaahanmuuttajataustaisille toimittajille on tärkeintä, että he saavat käyttää omaa ääntään. Ei se, että heitä pyydetään mediassa tekemään juttuja  maahanmuuttajuudesta, omasta etnisestä taustastaan tai entisen kotimaansa tapahtumista.

Pasilan paneelin antia:
Lupaukset työllistää uussuomalaisia journalisteja
jäivät vähäisiksi


Helsinki (26.09.2009 – Aapo Parviainen)  Suomalaisen median oma sisäsiittoinen konservatiivisuus ja puheen väärä aksentti pitää maahanmuuttajat poissa toimituksista. Siinä tiivistettynä Maahanmuuttajat mediassa –seminaarin paneelikeskustelun sisältö perjantaina Pasilassa. Keskustelussa pahoiteltiin sitä, että Suomessa keskustellaan tänä päivänä samoista asioista kuin Ruotsissa noin 40 vuotta sitten.

Tutkijat Reetta Pöyhtäri ja Anna Simola:
Median pitää arvioida rooliaan maahanmuuttokeskustelussa

Helsinki (26.09.2009) Maahanmuuttokeskustelussa alkoi syksyllä 2008 uusi vaihe. Kunnallisvaalien edellä aihe politisoitui eräiden ehdokkaiden arvosteltua vallitsevaa maahanmuuttopolitiikkaa liian löysäksi. Tutkijat Reetta Pöyhtäri ja Anna Simola luonnehtivat silloin alkanutta jaksoa "politisoitumisen ja maahanmuuttokriittisyyden" vaiheeksi. Keskustelun aiemmat vaiheet keskittyivät pakolaisuuteen ja työperäiseen maahanmuuttoon. Pöyhtäri ja Simola peräsivät medialta kriittistä arviota sen omasta roolista maahanmuuttokeskustelussa. He esiintyivät perjantaina Journalistiliiton ja Muuttoliikkeessä-projektin seminaarissa, johon osallistui lähes 60 henkilöä. Vilkkaasti keskustellut joukko koostui kanta- ja uussuomalaista journalisteista, tutkijoista sekä maahanmuuttoviranomaisten tiedottajista.

Jalkapalloturnauksessa syntyneestä kahakasta
uutisoitiin ristiriitaisesti

Iitti (22.06.2009 – Juhani Artto) Keskipäivällä torstaina 11. kesäkuuta Heinäpään jalkapallostadionilla Oulussa turvapaikanhakijoiden jalkapallo-ottelu sai odottamattoman käänteen. Eräiden pelaajien tunteet kuohahtivat niin, että syntyi suukopua ja käsirysy. "... päätteeksi osa joukkueiden pelaajista aloitti tappelun, jossa heiteltiin kiviä ja lyötiin kepeillä", poliisi tiedotti verkkosivustossaan. "Koko tappelu kesti vain muutamia minuutteja. Tappelussa ei tullut henkilö- tai esinevahinkoja." Kaleva, Ilta-Sanomat ja Iltalehti antoivat välikohtauksesta rankemman kuvan kuin poliisi. Kaunisteliko poliisi tapahtunutta? – Lue koko juttu ...

Suomalaismedia ei hyödynnä
venäläistä asiantuntemusta

Helsinki (12.06.2009 – Jarmo Häkkinen) "Median kuva venäjänkielisistä Suomessa saattaa usein olla puutteellinen ja virheellinenkin. Tämä johtuu siitä, ettei toimituksissa käytetä sitä asiantuntemusta, jota löytyisi sekä venäjänkielisten järjestöistä että Suomessa ilmestyvästä venäjänkielisestä mediasta". Näin katsoo tiedotussihteeri Polyna Kopylova Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitosta (FARO). Kopylova puhui kesäkuun alussa Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin järjestämän Integraatiofoorumin paneelikeskustelussa. - Lue koko juttu ... 

Suomessa maahanmuuttajien rooli on yhä pieni (ulkoinen linkki)

Analys Norden (30.04.2009 - Markku Heikkilä) On muutamia yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia televisiokasvoja tai toimittajanimiä ja joitakin muita julkisuuteen nousseita hahmoja, mutta edelleenkin suomalainen julkisuus ja kulttuuri ovat kasvoiltaan kovin homogeenisia. - Lue koko juttu ...

Pakolaisaiheinen kirjoituskilpailu journalistiopiskelijoille

Helsinki (07.04.2009) Ihmiset liikkuvat maiden rajojen yli hyvin monista syistä. Jotkut etsivät parempia työllisyysmahdollisuuksia tai parempaa tulevaisuutta. Osa jättää oman maansa pakon edestä paetessaan sotaa tai vainoa. Mielikuvat pakolaistulvista voivat johtaa maahantuloehtojen kiristämiseen, joiden myötä pakolaisten turvallisuustarpeet voivat jäädä huomaamatta. Millaisia esteitä turvapaikanhakijat kohtaavat? Saavatko ne turvapaikan, jotka sitä tarvitsevat? Miten heidät kohdataan? Ovatko turvapaikanhakijat tervetulleita? YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian toimisto julistaa pakolaisaiheisen kirjoituskilpailun. Kilpailu on avoin journalistiopiskelijoille kaikissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. – Lue lisää ...

Mediapäivien paneelin kylmää antia:
Maahanmuuttaja kelpaa toimittajaksi, mutta …

Helsinki (03.04.2009 – Aapo Parviainen) Ei löytynyt paneelin puheenvuoroista pussillista uusia keinoja maahanmuuttajien saamiseksi tekemään suomalaista journalismia. Enemmänkin löytyi säkillinen vanhoja kysymyksiä. Monen kertomana todettiin, että ankaran kova kielitaidon vaatimus pitää maahanmuuttajat poissa toimittajan töistä. Ylen tv-uutisten toimittaja Marja Manninen käänsi asian sopivasti päälaelleen kuvatessaan suomalaisen median tämänhetkistä Venäjä-uutisointia: ”Sitä leimaa hämmennys ja juttuja tehdään ohuella pohjalla, koska toimitaan kielipuolina ja kulttuurin tuntemus ontuu.” Suomalaisille puolestaan ei olemassa kuin huonoja uutisia Venäjästä: ”Ensin päivitellään rajan rekkajonoja, sitten voivotellaan kun ne loppuvat.”

Anne Hyvönen Mediapäivillä:
Kynnys matalaksi uussuomalaisille median tekijöille

Helsinki (03.04.2009) Valtamedian tulisi ehdottomasti madaltaa keilitaitovaatimuksen kynnystä, jotta uusuomalaiset toimittajat,graafikot ja kuvaajat saisivat mahdollisuuden työntekoon ja vaikuttaa journalismin sisältöön uusia näkökulmia ja tuoreutta tuomalla, sanoi mediayrittäjä Anne Hyvönen Helsingin Mediapäivillä perjantaina. Erityisesti työmahdolllisuuksia voisi antaa aikuiskoulutuksessa audiovisuaalisia tutkintoja suorittaville alan ammattilaisille, jota hankkivat sitä kautta lisää pätevyyttä.

Median helmasynti yhä voimissaan:
Uussuomalaisten omat edustajat niukasti esillä HS:n maahanmuuttajajutuissa

Helsinki (27.03.2009 – Minna Takkunen) Olen vapaamuotoisesti tarkastellut Helsingin Sanomissa 23.2.2009 - 8.3.2009 välisenä aikana julkaistuja, maahanmuuttaja-aiheisia tekstejä. Kahden viikon otannassa uussuomalaisia haastatellaan muutamassa jutussa, joissa he esiintyvät myös valokuvissa. Pääsääntöisesti maahanmuutosta ja maahanmuuttajista kuitenkin keskustelevat lehden teksteissä suomalaiset poliitikot, tutkijat ja toimittajat.

Suomessa vallitsee hiljaisuuden konsensus

Helsinki (26.03.2009 - MoniTori / Adrián Soto) Suomen poliittinen kartta muuttuu todella hitaasti. Sen takia voi sanoa, että viime lokakuun kunnallisvaaleissa tapahtui lievä maanjäristys. Perussuomalainen puolue lähti ratsastamaan maahanmuuttovihamielisillä asenteilla ja sai merkittävän voiton ... Minusta ei olisi yllätys, jos perussuomalaisten voittokulku jatkuu. Maahanmuutto on nimittäin jo merkittävä ilmiö Suomessa. (ulkoinen linkki). - Lue koko kolumni ...

Päätoimittaja Heikki Hakala:
”Maahanmuuttajat ovat
tulevaisuuden menestystekijöitä”

Iitti (20.03.2009 - JA) Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala on huolissaan lehtensä lukijoiden kielteisistä reaktioista juttuihin, joissa suhtaudutaan ymmärtäväisesti maahanmuuttajiin. Hakala vastasi ReiluMedian viiteen maahanmuuttaja-aiheiseen kysymykseen.

YLEn tv-uutiset venäjäksi
syksyllä 2010

Helsinki (17.03.2009 - Aapo Parviainen) Yleisradio on siirtänyt venäjänkielisten tv-uutisten aloituksen ensi vuoden syksyyn. Viivästymisestä huolimatta uutisten vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen lupaa lähetyksiin kunnon panostuksen. Toimitusta vahvistetaan ja se liitetään englanninkielisen toimituksen kanssa osaksi YLE Uutisten ulkomaan toimitusta. Alun perin venäjänkieliset uutislähetykset piti aloittaa jo tänä vuonna, mutta hanketta on siirretty taloudellisista syistä. Jääskeläinen ei pidä aloituksen viivästymistä pahana takaiskuna.

Maahanmuuttajat hyvin esillä
Etelä-Suomen Sanomien ajankohtaisjutuissa

Nastola (03.03.2009 - Sirpa Palokari) Etelä-Suomen Sanomien maahanmuuttajakirjoittelua tarkasteltiin edellisen kerran keväällä 6.3.-6.4.08 välisenä ajankohtana. Tuolloin aiheesta oli sivuilla monta näyttävää juttua. Joulukuun alkuviikkojen eli 1.12.-14.12. lehdissä sen sijaan ei näy yhtään isompaa aihetta käsittelevää juttua, mutta päivittäisjuttujen yhteydessä eri kulttuuritaustaiset ihmiset pääsevät melko hyvin näkyviin. - Lue koko juttu ...

Monta rautaa tulessa

Journalisti (12.2.2009 - Linus Atarah)
Työssäkäyvä uussuomalainen journalisti on harvinainen olento. Syynä ei ole ammattitaitoisten ja koulutettujen maahanmuuttajien puute. Ulkomaalaistaustaisille vain ei tunnu riittävän töitä suomalaisessa mediassa. Ghadi Boustani on poikkeustapaus. Hän on työskennellyt Yleisradiolle kohta kymmenen vuotta, freelancerina tietenkin, vailla vakinaista sopimusta. Suurin osa uussuomalaisista journalisteista on freelancereita, koska vakituista työtä ei saa, ja useimmat kroonisesti alityöllistettyinä joutuvat tekemään käännös-, opetus- ja muita töitä henkensä pitimiksi. - Lue koko juttu ...

Siirtotyöläisiä vai uusia suomalaisia

(Ulkoinen linkki) Jo täällä olevien maahanmuuttajien kotoutumisessa pahin pullonkaula on vaikeus saada työtä. Työhönotossa tapahtuvan syrjinnän vuoksi otetaan jonkin verran yhteyttä vähemmistövaltuutettuun. ... Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain mukaisen etnisen syrjimättömyyden toteutumista. ... Vähemmistövaltuutettu ei puutu vain havaittuihin ongelmiin vaan tavoitteena on pyrkiä ennaltaehkäisemään niitä. Esimerkiksi työnantajia voidaan auttaa laatimaan työpaikalle yhdenvertaisuussuunnitelma ja arvioimaan eri ammattien kielitaitovaatimuksia. (Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään haastattelu, Palkkatyöläinen 04.02.2009) - Lue koko juttu ...

Etelä-Suomen Sanomat kiinnostui
myönteisesti maahanmuuttajista


Iitti (02.01.2009 – Juhani Artto) Lahden seudun ykköslehti Etelä-Suomen Sanomat (ESS) pitää tärkeänä kertoa myönteisessä hengessä lehden levikkialueella elävien maahanmuuttajien asioista. Näin oli ainakin 6.3.-6.4.2008, jolloin koeluonteisesti seurasin, minkälaista maahanmuuttajiin liittyvää aineistoa Etelä-Suomen Sanomien printtiversio tarjoaa lukijoilleen. - Lue koko juttu ...

Uudesta kulmasta
- Televisiokuvaaja ja ohjaaja Gustavo Alavedra vastaa viiteen väitteeseen maahanmuuttajista Suomen mediassa

(ulkoinen linkki) "Myös maahanmuuttajien pitää tehdä ohjelmia, sillä eri taustat, tyylit ja näkökulmat rikastuttavat ja vahvistavat suomalaista kulttuuria. Erilaisten ajatusten sekoittaminen luo aina jotain uutta. Suomalaisten on hyvä tottua moniääniseen ja -kulttuuriseen mediaan, sillä maahanmuuttajien määrä ei tulevaisuudessa ainakaan vähene. " (Vihreä Lanka 23.05.2008) - Lue koko haastattelu ...

Kirjaesittely:
Media ja maahanmuuttajat
- kokemuksia Länsi-Euroopasta


Kehrand Kianzad, Lasse Sandström: Sanningens många nyanser. En handbok i mångfaldsjournalistik, Carlsson Bokförlag 2008
- Kirja käsittelee median ja maahanmuuttajien suhdetta Britanniassa, Saksassa, Hollannissa, Kanadassa ja Ruotsissa. Aineisto keskittyy myönteisiin esimerkkeihin. Niiden pohjalta tehdään johtopäätöksiä, jotka ovat huomionarvoisia journalisteille ja median päättäjille myös Suomessa. Johtopäätökset sisältävät kohtia, jotka korostavat uussuomalaisten journalistien erityismerkitystä suomalaiselle medialle, kunhan eri osapuolet sen oikein oivaltavat. (04.03.2008)

What a colourful world!
Parikymmentä maahanmuuttajaa sai mediaoppia Mundo-hankkeessa

(Ulkoinen linkki) "We have seen how vital cultural intelligence is. It's not a question of being clever. You need to be aware of different modes of communication and of different cultures and be able to combine the two. At the beginning, this cultural intelligence was missing from some of the organisations that we were dealing with." (Raportti EU-rahoitteisesta hankkeesta, 2007)

Tutkimus:
Maahanmuutto ja media


(ulkoinen linkki) Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikön hankkeessa (2007-2009) selvitetään Suomen maahanmuuttajien mediakäyttöä sekä heidän ja suomalaisen valtaväestön suhdetta journalismin tapaan käsitellä Suomeen viime vuosikymmeninä muuttaneita ja lähivuosina muuttavia etnisiä ryhmiä. - Lue lisää ...

A study:
Immigration and media


(Ulkoinen linkki) A research project (2007-2009) on the use of media by immigrants living in Finland and the interpretations they and the Finnish mainstream population make of media contents dealing with immigration. (University of Tampere's Journalism Research and Development Centre) - Read more ...

Tutkimus:
Russians as presented in TV documentaries

(Ulkoinen linkki) Helena Jermanin artikkeli vuodelta 2004 julkaisussa The Global Review of Ethnopolitics

Tutkimus:
"Kukaan ei halua elää semmoista elämää, jossa omaa ääntä ei kuulu"


(Ulkoinen linkki) Haastattelututkimus etnisten vähemmistöjen omasta mediasta ja vähemmistötaustaisten toimittajien pääsystä valtamediaan (2003) - Lue lisää ...

Tutkimus:
Etnisten vähemmistöjen mediajulkisuus


(Ulkoinen linkki) Etnisten vähemmistöjen mediassa saama julkisuus on määrältään vähäistä ja tyypillisesti viranomaispainotteista sekä maahanmuuttajien määrään ja ulkomaalaisväestön kasvuun keskittyvää, Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa työskentelevä Sari Pietikäinen toteaa väitöskirjatutkimuksessaan. - Lue koko uutinen väitöskirjasta (25.11.2000)

Tutkimus:
Ethnic Representation
in the Finnish Press

(Ulkoinen linkki) Juha Rekolan tutkimus suomalaisten sanoma- ja aikakauslehtien Suomessa asuvista ulkomaalaisista ja etnisistä vähemmistöistä antamasta kuvasta. (1996)

 



kuva: Leea Ollikainen

Journalistit
Suomessa elää satakunta maahanmuuttajataustaista journalistia. ReiluMedia esittelee heitä Uussuomalaiset journalistit -hakemistossaan. Se on kaikkien halukkaiden uussuomalaisten journalistien käytettävissä. - Klikkaa ReiluMedian hakemistoon:
Uussuomalaiset journalistit

Tiedottajat
Suomessa toimii lukuisia maahanmuuttajien yhteisöjä ja monikulttuurisia keskuksia. ReiluMedia ylläpitää median ja muiden kiinnostuneiden tahojen tarpeisiin näiden yhteisöjen ja keskusten tiedottajien hakemistoa. - Klikkaa ReiluMedian hakemistoon Maahanmuuttajien ja monikulttuuristen yhteisöjen tiedottajat

Poimintoja ReiluMedian linkkihakemistosta

Caisa Kansainvälinen  kulttuurikeskus Helsingissä
Infopankki Maahanmuuttajille perustietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta 15 kielellä
NUJ  Black Members Council campaigns for race equality in the union  and in the workplace and tackles racism in the media (in the UK and Ireland);  Guidelines on Race Reporting
Pakolaisneuvonta antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa sekä toimii turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien aseman parantamiseksi Suomessa
Rasmus Monikulttuurisuutta ja ihmisoikeuksia edistävien toimijoiden verkosto
Suomen Somaliliitto edistää Suomessa asuvien somaleiden asiaa ja toimii heidän kymmenien yhteisöjensä kattojärjestönä
- Klikkaa Reilumedian sivulle Linkit aihepiirin muihin verkkosivustoihin

Vuoden 2009 lopussa Suomessa asui
+ 233 183 ulkomailla syntynyttä (218 626 vuotta aiemmin)
+ 207 037 henkilöä joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame (190 538 vuotta aiemmin)
+ 155 705 ulkomaan kansalaista (143 256 vuotta aiemmin)
+ Lähde: Tilastokeskuksen väestörakennetilasto, joka sisältää pitkältä ajalta myös maakunta- ja kuntakohtaiset tiedot ulkomailla syntyneistä, vieraskielisistä ja ulkomaan kansalaisista